Ihmisarvo palautettava – toivoa on

Viime viikkojen paljastukset jo vuosia kestäneistä ongelmista hoito- ja hoiva-aloilla tuovat rajulla tavalla esille sen, että ihmisten elämä ei ole kauppatavaraa. Vanhusten, sairaiden ja vammaisten todetut heitteillejätöt ja epäillyt kuolemantuottamuksiin johtaneet laiminlyönnit ovat järkyttäneet ihmisiä, aivan oikeutetusti. Välillä on vain pystynyt haukkomaan henkeään – nykyhallitus on pistänyt kaiken toimivan käytännön sekaisin tässä maassa. Onhan tämä uskomatonta.

En usko niihin hokemiin, että rahat eivät riitä, hoitajia ei ole tai että on pakko leikata. Valtio on leikannut kunnilta valtionosuuksista. Kiky-sopimus leikkasi kuntien verotuloja merkittävästi. Julkinen talous on ajettu tietoisesti ahtaalle.

Minne, mihin, kenelle niitä miljoonasäästöjä pitää siirtää? Kansainvälisten yhtiöiden voittoihin! Olen varma, että hoitajia ja avustavaa henkilökuntaa saadaan palkatuksi riittävästi, jos heille maksetaan palkkaa, jolla tulee toimeen. Ja että on työolot, joissa oikeasti voi tehdä sitä työtä, mihin on sitoutunut. Suomessa on hoito- ja hoiva-alan hyvin koulutettuja ammattilaisia. He lähtevät muille markkinoille, jos työtä ei voi tehdä niin kuin on ammattieettisesti hyväksyttävää.

Kapitalistisen liberaalitalouden tarkoitus on vähitellen rapauttaa julkiset palvelut. Kun määrärahat on perusteettomasti puserrettu minimiin, voidaan sanoa, että no, yksityiset yritykset hoitavat asiat halvemmalla ja tehokkaammin. Nyt tämä on nähty. Yksityisillä yrityksillä on vain yksi päämäärä: tuottaa voittoja omistajilleen. Tähän ei ihmisen elämä eri vaiheineen taivu.

Mistäkö rahat? Veronkierto on saatava kuriin. Varakkailta ja rikkailta pitää pystyä saamaan verotuloja ennen kuin he ja heidän yhtiönsä siirtävät omistuksensa veroparatiiseihin ja vakuutuskuoriin. Jo nyt ”hoitolaitoksissa” olevat ihmiset maksavat käsittämättömän paljon ”palveluista”, joita he eivät saa.

Välihuomautus: Jos koti- tai tuotantoeläimiä kohdeltaisiin siten kuin nyt avun tarpeessa olevia ihmisiä, napsahtaisi eläintenpitokielto. Hyvä niin, oikein. Miten on ihmisten kohdalla?

Vaikka maailma näyttää repeilevän ja on vaikeita aikoja, toivo elää. Toivo elää yhteisissä ponnisteluissa paremman puolesta, toden puhumisessa, yhteisöllisyydessä, tieteessä, taiteessa ja – rakkaudessa.

Muutetaan maailmaa – sinä päätät huhtikuun vaaleissa. Ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus, sivistys, on mahdollista.

Anne Keronen

YTM, Kouluttaja

Kansanedustajaehdokas, Lieksa

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Karjalan Heilissä 13.2.