Panostaminen päihdepalveluihin kannattaa

Anne Roposen (IS 2.11.) ja Teijamari Laasonen-Balkin (3.11.) kirjoitukset ovat käynnistäneet keskustelun siitä, mitä tulevaisuuden mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulisi olla hyvinvointialueellamme. Eri näkökulmien esilletuonti on tärkeää, sillä hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä meillä on mahdollisuus linjata uudelleen, mikä on paras tapa toteuttaa palvelut alueellamme.

Tulevilla hyvinvointialueilla täytyy harmonisoida työntekijöiden palkat, mutta myös eri sairauksien hoitolinjat. On potilasryhmiä, joille tarjottu apu on ollut erilaista eri puolilla Pohjois-Savoa. Yksi tällainen potilasryhmä ovat päihdeongelmaiset. Ylä-Savossa on erittäin hyviä kokemuksia siitä, että selviämisasema, riippuvuusosasto ja päivystys ovat lähellä toisiaan. Tällainen malli vähentää päihtyneisiin liittyviä ongelmia päivystyksessä ja selviämisasemalla kynnys hakeutua katkaisuhoitoon on matalampi.

Maksusitoumuksia päihderiippuvaisten laitoskuntoutukseen on myönnetty hyvin eri tavoin maakunnassamme. Avo- tai katkaisuhoito ei kaikissa tilanteissa riitä, vaan uutta elämää aloittava ihminen voi hyötyä useamman viikon hoitojaksosta laitoksessa, jossa hän pääsee turvallisessa ympäristössä opettelemaan uutta, päihteetöntä elämäntapaa.

Päihteet voivat muodostua ongelmaksi lähes missä iässä tahansa. Panostaminen päihdepalveluihin kannattaa. Riski moniin sairauksiin ja ennenaikaisiin kuolemiin pienenee, ja päihteestä aiheutunut kärsimys potilaalle ja hänen läheisilleen vähenee. Näillä panostuksilla tuemme nuorten opiskelukykyä, aikuisten työkykyä ja ikääntyneiden mahdollisuutta elää aktiivisempaa elämää. Kuntapäättäjiä mietityttävät usein eniten lastensuojelun sijoitukset kustannuksineen. Tunnetusti myös näihin on päihdeongelmilla yhteys.

Mitä uutta hyvinvointialue voisi tarjota mielenterveys- ja päihdepalvelujen saralla? Esimerkiksi sote-ammattilaisten vetämiä nettiryhmiä, jotka voisivat täydentää muita julkisia ja kolmannen sektorin tarjoamia palveluita.

Hyvinvointialueiden myötä tehtävää jää toki vielä kunnillekin. Kun lapsiperheitä tuetaan, kiusaamiseen kouluissa puututaan, ja tarjolla on mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia kaikille ikäluokille, riski päihdeongelmiin on pienempi.

Tiina Niskanen

lääkäri, kunnanvaltuutettu, aluevaaliehdokas (vas.), Sonkajärvi

Julkaistu Iisalmen Sanomissa 5.11.2021