Oikeistohallitus “uudistaa” sosiaalihuoltoa samalla kaavalla kuin se on uudistanut muitakin peruspalveluja, eli leikkaamalla. Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan esitys sosiaalihuoltolain muuttamiseksi. Esityksessä sosiaalihuollon palveluista leikataan lähes 100 miljoonaa euroa.
”Uudistukseksi” ja “joustavoittamiseksi” naamioidulla leikkauslailla moukaroidaan etenkin lastensuojelua ja lapsiperheiden palveluita. Arviolta yli 5 000:n lastensuojelun asiakkaan asemaa ja oikeuksia heikennetään siirtämällä heidät sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin. Uudistus ohjaa lapsia yleisiin sosiaalipalveluihin myös tilanteissa, joissa perheen ongelmat ovat vaikeita ja pitkittyneitä. Vaarana on, että lastensuojelun asiakkuus alkaisi vasta tilanteen kriisiydyttyä.
Lapsen avun tarve ei muutu, kun hänet siirretään lastensuojelusta sosiaalihuoltolain piiriin. Siirrolla on kuitenkin iso vaikutus lapsen saamiin palveluihin. Lastensuojelussa lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa olla vastuullaan enintään 30 lasta. Vastaavaa rajausta ei löydy, kun lapsi siirretään sosiaalihuoltolain asiakkuuteen.
1990-luvun laman lapsista on kattavaa tutkimustietoa.
Myös hallituksen omassa esityksessä arvioidaan mahdolliseksi riskiksi se, että siirtyvien lasten erityisiä tarpeita ei tunnistettaisi riittävässä määrin sosiaalihuoltolain mukaisessa työskentelyssä.
Toinen iso kysymys lapsen oikeuksien kannalta on perheneuvoloiden tulevaisuus, kun palvelun lakisääteisyys poistetaan. Perheneuvoloiden kasvatus- ja perheneuvonnassa tehdään merkittävä osa lasten ja perheiden matalan kynnyksen auttamisesta. Kyseessä on moniammatillinen malli, jossa mielenterveyttä ja vanhemmuutta tuetaan ja ongelmien kasautumista ja kriisiytymistä estetään.
Tällainen malli on juuri sitä, mitä jokainen poliitikko sanoo kannattavansa. Se on paitsi inhimillisesti tärkeää myös taloudellisesti järkevää. Nyt hallitus kuitenkin vaarantaa tämänkin toimivan palvelun.
Samaan aikaan hallitus vieläpä romuttaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen työtä ja lisää sosiaaliturvaleikkauksillaan lapsiköyhyyttä. Lapsiperheiden turvaverkkoja leikataan siis rajusti monesta eri suunnasta.
Tässä leikkausvimmassa unohtuu lapsen etu ja oikeus suojeluun. Lastensuojelun piirissä olevat lapset ja apua tarvitsevat lapsiperheet eivät voi olla kenenkään leikkauslistojen kärjessä, jos lapsen oikeudet otetaan tosissaan.
1990-luvun laman lapsista on kattavaa tutkimustietoa. Tiedämme, miten pitkäaikaiset vaikutukset heidän turvaverkoistaan leikkaamisella on. Herää kysymys, miksi hallitus haluaa toistaa nuo virheet.
Laura Meriluoto, kansanedustaja
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Savon Sanomissa ja Karjalaisessa 7.10.2026