Kunnissa on luotava uusia demokratian muotoja. Aluelautakunnat tai vastaavat voivat toimia asuinalueen äänitorvina, mutta niillä tulee olla myös todellista päätösvaltaa ja resursseja.
Käyttäjädemokratiaa tulee kehittää ja päätösvaltaa palauttaa lähipalveluiden tasolle, esimerkiksi koulujen johtokunnille. Kunta voi olla myös tukemassa aktiivista kansalaistoimintaa osallisuuden ja vaikuttamisen väylinä.
Kuntalaisten tiedonsaanti kaikissa ratkaisevissa kysymyksissä on varmistettava ja heitä on kuultava ennen päätösten tekoa. Kansanäänestyksiä tai neuvoa-antavia kyselyjä ja mielipidemittauksia tulee kehittää. On otettava kaikissa kunnissa käyttöön sopivat aloitekanavat ja vuorovaikutteiset nettisivut, kuntalaisten kiinnostusta yhteisiin asioihin on aktiivisesti heräteltävä.
Toimintakulttuuria kunnissa tulee uudistaa. Päätösvaltaa ja tehtäviä tulee hajauttaa ja delegoida niin, etteivät päätöksenteko ja palvelut keskity vain kuntakeskuksiin, vaan ihmisillä on mahdollisuus saada asiansa hoidettua lähempänä. Erilaiset asumisen ja elämisen muodot edellyttävät myös palveluja tuottavilta työntekijöiltä erilaisia tapoja toimia, ennakkoluulottomuutta uusia tehtäviä kohtaan ja valmiutta palvella uutta kuntalaisjoukkoa.
Kuntauudistuksen keskeinen tavoite on kaikkien alueiden ja asukkaiden palvelujen turvaaminen. Se edellyttää, että jatkossakin valtionosuudet kasvavat kuntien tehtävien kasvua vastaavasti.
Vahva peruskunta on niin vahva kuin sen asukkaat ovat. Kunnan perustehtävä on varmistaa jokaisen kuntalaisen sosiaalinen, taloudellinen ja terveydellinen hyvinvointi. Jokaisella on oikeus osallisuuteen yhteisissä asioissa.