Suomalainen oikeusjärjestelmä lähettää välillä erikoisia viestejä siitä, mitä yhteiskunnassa pidetään vakavana rikkomuksena.
19.9.2025 Työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2025:23 käsiteltiin työtaistelutoimia ja niistä seuranneita hyvityssakkoja. Työntekijät kokivat työnantajan toimivan epäoikeudenmukaisesti ja päättivät tämän vuoksi ilmaista mieltään marssimalla kahdeksi tunniksi ulos työpaikaltaan. Työtuomioistuin tuomitsi työntekijät maksamaan miltei 80 000 euroa sakkoja ja korvauksia.
Syyskuussa 2023 Lieksassa työntekijä menetti henkensä ja toinen loukkaantui. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus antoi tuomionsa työtapaturmasta. Työnantaja sai 80 000 euron yhteisösakon sekä esihenkilö n. 4 000 euron sakon työturvallisuusrikoksesta.
Tapaukset ovat erilaisia, eikä niitä voi juridisesti rinnastaa suoraan toisiinsa. Silti niiden rinnakkain tarkastelu herättää väistämättä kysymyksen oikeudenmukaisuuden mittasuhteista.
Kun työntekijät rikkovat työrauhavelvollisuutta, seuraamukset tulevat nopeasti ja järjestelmällisesti. Työtuomioistuin puolustaa työmarkkinajärjestelmän sääntöjä ankarasti, ja niin sen kuuluukin tehdä. Työehtosopimusten noudattaminen on tärkeä osa vakaata työelämää.
Mutta mitä tapahtuu silloin, kun työpaikalla menetetään ihmishenki?
Lieksassa kuolemaan johtanut työtapaturma oli äärimmäinen muistutus siitä, että työturvallisuus ei ole paperinmakuinen velvollisuus vaan kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys. Jokaisen työntekijän pitäisi päästä työpäivän jälkeen terveenä kotiin.
Siksi monen tavallisen palkansaajan oikeustaju joutuu koetukselle, jos työtaistelutoimista määrätyt seuraamukset näyttävät käytännössä ankarammilta kuin työpaikan turvallisuuslaiminlyönteihin liittyvät rangaistukset kuolemantapauksissa.
Työelämässä puhutaan paljon vastuusta. Työntekijällä on vastuu tehdä työnsä huolellisesti. Ammattiliitolla on vastuu valvoa sopimusten noudattamista. Mutta kaikkein suurin vastuu on työnantajalla silloin, kun kyse on työturvallisuudesta.
Työturvallisuus ei saa olla asia, josta säästetään kiireen, tuotantotavoitteiden tai kustannuspaineiden vuoksi. Jos turvallisuudesta tingitään ja seurauksena on ihmisen kuolema, yhteiskunnan pitäisi osoittaa yksiselitteisesti, että kyse on erittäin vakavasta asiasta.
Työtuomioistuimen ratkaisut ja käräjäoikeuden tuomiot perustuvat lakiin. Ongelmana ei välttämättä ole yksittäinen tuomari tai yksittäinen ratkaisu, vaan se, millaisen arvomaailman nykyinen lainsäädäntö ja seuraamusjärjestelmä kokonaisuutena paljastavat.
Palkansaajalle syntyy helposti vaikutelma, että työmarkkinajärjestelmän häiriöt koetaan vakavammiksi kuin työntekijän henkeen kohdistuvat riskit. Se on viesti, jota suomalainen työelämä ei tarvitsisi.
Työelämän tärkein sääntö pitäisi olla yksinkertainen: yksikään työntekijä ei ole korvattavissa. Ihmishenki ei saa koskaan olla halvempi kuin työrauhan rikkominen.
Mielipidekirjoitus on julkaistu sanomalehti Karjalaisessa 9.5.2026
Tero Tolvanen
Pankakoski Mill Oy:n pääluottamusmies
Savo-Karjalan Vasemmiston 2. varapuheenjohtaja