– Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on laaja ja siitä on säädettävä selkeästi ja yhtenäisesti koko maassa
– Järjestämisvastuu kytketään hyvin muuhun kunnalliseen päätöksentekoon
– Kuntarakennetta on yhtenäistettävä , jotta kunnat voivat todella kantaa vastuun järjestämisestä ja rahoituksesta
– Väestön ikääntyminen ja muut väestömuutokset otetaan huomioon, samoin muu alueellinen erilaistuminen
– Palvelujen tuottamisessa on otettava huomioon alueelliset erot
– Päätöksentekorakenteiden oltava mahdollisimman yksikertaisia demokratian ja poliittisen ohjauksen turvaamiseksi
– Palvelurakenneuudistuksen vaiheet on suunniteltava yhteistyössä kuntien kanssa.
2. UUDISTUKSEN TAVOITTEEET
2.1. YLEISET TAVOITTEET
Uuden organisaation yleiset tavoitteet:
– Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan pääasiassa julkisina palveluina valittavan julkisen organisaation tuottamana
– Palveluja voidaan täydentää perustelluista syistä paikallisten yritysten ja kolmannen sektorin tuottamilla palveluilla
– Organisaatiossa korostetaan sosiaali- ja terveystoimen tiivistä yhteistoimintaa
– Organisaation rakenne, tavoitteet, palvelujäsennys, toimintaperiaatteet, ohjausjärjestelyt, taloudenhoito, tuotteistus, hinnoitteluperusteet ja muut keskeiset elementit valmistellaan laajapohjaisella yhteistyöllä erillisenä hankkeena. Hankkeessa ovat mukana alueen kunnat ja kaupungit sekä nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset organisaatiot.
2.2. PALVELUORGANISAATIOLLE ASETETTAVAT TAVOITTEET
2.2.1. Väestön terveyden edistäminen
Valtakunnalliset tavoitteet väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi otetaan huomioon keskeisenä painopisteenä organisaation toiminnassa. Suurempaa organisaatiokokoa hyödynnetään ennalta ehkäisevien ja varhaistoteavien toimintojen järjestämisessä.
Erikoissairaanhoidon hoitotakuu lyhennetään asteittain nykyisestä kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen neljän seuraavan vuoden aikana.
2.2.2. Palvelujen tasapuolinen saatavuus
Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat saavutettavissa kaikissa organisaation kunnissa tasapuolisesti etäisyyksistä ja kuntakoosta riippumatta. Toteutetaan kansalliset tavoitteet potilaiden hoitoon pääsystä ja valintamahdollisuuksista.
2.2.3. Lähipalvelujen turvaaminen
Palvelut jäsennetään eritasoisiin palveluihin sivun 3-4 mukaisesti. Lähipalveluilla tarkoitetaan kuntalaisten normaaleiden asiointiyhteyksien päästä saavutettavissa olevia, tavallisimmin tarvittavia palveluja ja niiden järjestäminen turvataan kaikissa organisaatiossa mukana olevissa kunnissa.
2.2.4. Palvelurakenteen tasapainottaminen
Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kuuluessa samaan organisaatioon luodaan organisaation sisäisin järjestelyin tasapainoinen ja kustannustehokas palvelurakenne, joka tukee lähipalveluja. Keskitettävät palvelut (talous, palkanlaskenta, hankinnat, hallinto) kootaan yhteen suureen yksikköön.
2.2.5. Palveluketjujen sujuvoittaminen
Asiakkaan/potilaan merkittävimmät palveluketjut kuvataan ja yhtenäistetään ottaen huomioon erilaisten palvelujen rooli ja konsultaation hyödyntäminen.
2.2.6. Vetovoimaisen toimintakulttuurin luominen
Organisoinnissa ja toimintatapojen määrittelyssä tavoitteena on , että organisaatio koetaan henkilöstön keskuudessa myönteiseksi työyhteisöksi, jossa osaamiseen, toiminnalliseen liikkumavaraan, kannustavuuteen, urakehitykseen ja rekrytointi-vetovoimaan kiinnitetään erityistä huomiota.
2.2.7. Tietotekniikan tehokas hyödyntäminen
Organisaatio ottaa käyttöön uusinta tietotekniikkaa ja ohjelmistoja.
2.2.8. Kustannusten hallinnan edistäminen
Organisaatio huolehtii palvelujen tuottamisesta tuottavasti ja vaikuttavasti. Kuntien kustannukset eivät saa nousta uudistuksen vuoksi kuntien ja yhteistyöorganisaatioiden nykyisistä yhtyeenlasketuista kustannuksista.
2.2.9. Julkisina palveluina
Palvelut tuotetaan pääasiassa itse ja julkisina palveluina. Perusterveydenhuolto järjestetään maksuttomaksi.
2.3. PALVELUJEN JÄSENTÄMINEN
Palvelujen jäsentämisestä ja sijoittamisesta maakunnan alueella laaditaan tarkat suunnitelman ja sopimukset, jotka hyväksytään kunnissa ja organisaation päättävissä toimielimissä.
ASUKKAIDEN PALVELUJEN JÄSENTÄMINEN
LÄHIPALVELUT
|
Sähköiset palvelut 24 h – parantavat palvelujen alueellista saatavuutta – esim. palvelutiedot, neuvonta , omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatio – laajakaista , kuvapuhelimet
|
Kotiin tarjottavat palvelut – tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä – esim. kotipalvelu, kotisairaanhoito, perhetyö, kuntoutus
|
|
Liikkuvat palvelut (osin kuntien yhteisiä) – pyörien päällä esim. terveystarkastukset, rokotukset, laboratoriokokeet, sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän vastaanotto, kriisipalvelut, kuntoutus
|
Lähellä tarjottavat palvelut (kunnissa) – lähellä sijaitsevat matalan kynnyksen palvelupisteet: äitiysneuvola , neuvola, perhekeskus, lääkärin , hammaslääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotto, sosiaalityö, laboratorio, työterveyshuolto kouluterveydenhuolto, asumispalvelut, palveluasuminen, kuntoutus , mielenterveys- ja päihdetyön peruspalvelut. Kaikki em. palvelut ma-pe klo 8- 16 ja lisäksi lääkäri- , hammaslääkäri- ja neuvolavastaanotto 1–2 päivänä viikossa klo 20 saakka.
|
SEUDULLISET PALVELUT (SEUDUTTAIN)
– terveyskeskussairaala, röntgen, lääkäripäivystys vähintään klo 22 saakka, peruserikoissairaanhoito, kuntoutussuunnittelu ja ohjaus, puhe-, toiminta-, ravitsemis-, ym. terapiat
ALUEELLISET (MAAKUNNNALLISET) , KYS
– erikoissairaanhoito, ympärivuorokautinen päivystys sairaanhoidossa, hammashuollossa, sosiaalityössä, sairaankuljetuksen koordinointi, vaativa kuntoutus ja hammashuolto, lääkehuolto ja hankinnat
KANSALLISESTI KESKITETYT PALVELUT
(ERVA-ALUEET)
– erityistason hoito ja kirurgia
– viidessä yliopistollisessa sairaalassa (esim. KYS)
Yhteyshenkilöt ja lisätiedot:
Matti Matikainen
valmistelevan työryhmän puheenjohtaja
040 502 8017
Kaisa Korhonen
Pohjois-Savon Vasemmiston puheenjohtaja
050 5366 688