Rei­lum­pi Sa­vo-Kar­ja­la kai­kil­le, ei har­voil­le!

Savo-Karjalan Vasemmiston eduskuntavaaliohjelma 2023

Hyvinvointia Savo-Karjalaan!

Hyvinvointialueiden rahoitus on turvattava. Historiallisen muutoksen toteuttaminen ei onnistu, jos heti joudutaan aloittamaan tiukka säästökuuri. Lisärahoitusta tarvitaan myös koronan ja työvoimapulan aiheuttamien hoitojonojen purkamiseen. Palvelut on turvattava jokaiselle ympäri maakunnan. Työvoimapulaan, erityisesti syrjäseuduille, tulee löytää ratkaisuja. Ennaltaehkäisyyn ja perusterveydenhuoltoon täytyy panostaa merkittävästi.  Sote-alan koulutuspaikkoihin on satsattava Itä-Suomen alueella. Hyvinvoivat työntekijät pysyvät työilmapiiriltään hyvissä työpaikoissa, joissa työn määrä on kohtuullinen.

Vanhuksille ympärivuorokautisen hoidon paikkoja on lisättävä kansallisella päätöksellä, ja erilaisia yhteisöllisen asumisen paikkoja on järjestettävä lisää. Kotihoitoon on luotava oma erillinen henkilöstömitoitus. On lisättävä julkista palvelutuotantoa ja kiellettävä voitontavoittelu vanhus- ja vammaispalveluissa. Vanhus- ja vammaissosiaalityöhön on panostettava nykyistä enemmän. Vanhusten ja ikääntyvien hyvän elämän edellytyksiä ja arjen turvallisuutta on edistettävä. Ikäihmisten asioita pitää hoitaa ihmiskeskeisesti. Työsopimuslakia tulee uudistaa niin, että omaishoitovapaa pidennetään vähintään 10 vuorokauteen vuodessa ja vapaan aiheuttamiin ansionmenetyksiin on järjestettävä riittävä korvaus. THL:n kansalliset kriteerit omaishoidon tuesta on muutettava lain tasoisiksi. Omaishoitajien palveluita tulee kehittää määrätietoisesti ja Suomeen tulee luoda laaja kansallinen poikkihallinnollinen omaishoito-ohjelma.

Omaishoitajat tekevät äärimmäisen tärkeää työtä omien läheistensä eteen, ja suomalainen yhteiskunta on täysin riippuvainen heidän työpanoksestaan. Omaishoitajien tukeen tulee tehdä tasokorotus, minkä lisäksi hyvinvointialueilla pitää varmistaa kaikkien mahdollisuus tehdä viralliset sopimukset asemastaan ja näin hyödyntää omaishoitajille kuuluvat lakisääteiset vapaat. Lailla tulee myös määrittää se, että palkkatyöstä on mahdollista saada ansionmenetyskorvauksia silloin, kun kyseessä on omaishoitajuus elämän loppuvaiheessa (saattohoito). Samalla tulee varmistaa, ettei ketään sidota omaishoitajaksi liian huonojen tai saavuttamattomissa olevien palvelujen takia.

Mielenterveyspalveluihin on satsattava ja jokaisella tulee olla nopea pääsy hoidon piiriin. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen on panostettava. Nuorten hyvinvoinnin parantaminen on otettava omana kokonaisuutenaan hallitusohjelmaan.

Ihmisille reilu toimeentulo

Perusturvaetuudet on yhtenäistettävä yhdeksi uudeksi etuudeksi, jonka tarkoituksena on luoda yhden luukun systeemi byrokratian vähentämiseksi. Tämä lisää ihmisten hyvinvointia ja on askel kohti perustuloa.

Poistetaan kannustinloukkuja nostamalla toimeentulotuen ja työttömyyskorvauksen tuensaajien tulorajaa korona-aikaiseen 500 euroon. Poistetaan lapsilisä toimeentulotuessa huomioon otettavista tuloista.

Ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuuksia puuttua väärinkäytöksiin tulee vahvistaa. Ammattiliitoille tulee antaa joukkokanneoikeus, jotta ne voivat puolustaa haavoittuvassa asemassa olevia. Monet hyväksikäyttöä kokeneet työntekijät eivät työpaikkojen menettämisen ja taloudellisten tappioiden pelossa voi tai halua itse lähteä vaatimaan oikeuksiaan oikeusteitse. Kun ammattiliitoille annetaan joukkokanneoikeus, huolehditaan ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuuksista puuttua epäkohtiin myös silloin, kun yksittäisellä työntekijällä ei ole siihen tosiasiallisia keinoja.

Tulevalla hallituskaudella ei saa leikata sosiaaliturvasta, hyvinvointipalveluista ja koulutuksesta, sillä se ei kansantaloutta paranna millään tavalla. Sen sijaan oikeudenmukaisesti verotusta korjaamalla valtiontalouden velkaantuminen on mahdollista tasapainottaa. Pääomatulojen progressiivinen verotus, listaamattomien yritysten verotuen poistaminen ja yli miljoonan euron omaisuuden varallisuusverottaminen on otettava käyttöön seuraavalla hallituskaudella.

Saavutettava Savo-Karjala

Saavutettavuuden turvaaminen, liikenneyhteyksien kehittäminen ja raideinvestoinnit ovat tärkeintä koko Itä-Suomen kannalta. Raideliikenteen alasajo Itä-Suomessa on lopetettava ja Itäratahanketta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin. Savon ja Karjalan ratojen nopeuksien huomattava nostaminen on ensisijaista. Myös itä-länsi-suuntaisen raideliikenteen kehittäminen on Itä-Suomen etu, koska se tukee olennaisella tavalla teollisuuden tavaraliikennettä, kun liikennöinti Saimaan kanavan kautta ei ole mahdollista. Vuoroja täytyy lisätä etenkin välillä Joensuu-Varkaus-Pieksämäki sekä Joensuusta Nurmekseen. Myös junayhteys Nurmeksesta pohjoiseen olisi erittäin tärkeä uusi junayhteys, kuten myös yöjunayhteyksien palautus Joensuusta ja Kajaanista Iisalmen ja Kuopion kautta Helsinkiin.

Joukkoliikenteestä on tehtävä todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle koko Itä-Suomessa. Nythän bussiliikennettä ei juuri ole maakuntakeskusten ulkopuolella. Tämä edellyttää alemman tason tieverkon korjausvelan pienentämistä ja kunnossapidon parantamista. Tämä on tärkeää elinkeinoelämälle ja matkailulle. Toimiva raideverkosto on myös yritysten etu ja maakunnan elinkeinoelämän veturi.

Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus turvaa tulevaisuuden

Varhaiskasvatukseen on panostettava. Toisen asteen oppilaitoksia ei vähennetä Itä-Suomessa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopiston säilyminen Itä-Suomessa on turvattava. Eri oppilaitosten aloituspaikkojen riittävyys, opetuksen laatu ja lähiopetuksen määrä on turvattava.

Oppimisen tuen kokonaisuudistus on seuraavan hallituskauden tärkein koulutuspoliittinen uudistus. Peruskoulujen oppimisen tuki on korjattava pienentämällä ryhmäkokoja, ottamalla käyttöön erityisopettajamitoitus ja vahvistamalla oppilaiden oikeus pienryhmäopetukseen.  Liian monessa kunnassa inkluusio on kuitenkin toteutettu säästökeinona, mikä on johtanut siihen, että oppilaiden lakisääteinen oikeus riittävään oppimisen tukeen ei toteudu. Inkluusiota toteuttaessa on otettava huomioon lapsivaikutusten arviointi, erityisopetusta ja tukea opetukseen on saatava tarpeen mukaan. Riittävän tuen varmistamiseksi on ohjattava rahoitusta.

Reilun siirtymän Itä-Suomi                                                                                                                                 

Savo-Karjalassa kuten koko Itä-Suomessa on pyrittävä kohti energiaomavaraisuutta ja eroon fossiilienergiasta. Itä-Suomi tarvitsee oman energiapaketin, koska tuulivoiman rakentaminen Venäjän rajan läheisyydessä ei ole kaikkialla Itä-Suomessa mahdollista. Esteitä tuulivoiman rakentamiselle Itä-Suomessa tulee vähentää. Vihreän siirtymän mahdollistavia investointeja tulee vauhdittaa. Se luo myös uusia työpaikkoja. Vihreän siirtymän edetessä tulee tulevaisuudessakin eteen tilanteita, joissa fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu voi aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita esimerkiksi kaikkein pienituloisimmille tai maaseudulla asuville. Suomeen on luotava järjestelmä, jolla hintojen nousua voi kompensoida sosiaalisin tai alueellisin perustein helposti ja nopeasti.

Energiaköyhyyden vähentäminen

Valtion on tuettava kohtuuttomien sähkölaskujen kanssa kamppailevia suomalaisia. Otetaan käyttöön Norjan mallin mukainen kompensaatio kuluttajille, jossa tuki siirretään suoraan laskuun tiettyyn kattosummaan asti.

Vihreän siirtymän edetessä tulee tulevaisuudessakin eteen tilanteita, joissa fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu voi aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita esimerkiksi kaikkein pienituloisimmille tai maaseudulla asuville. Suomeen on luotava järjestelmä, jolla hintojen nousua voi kompensoida sosiaalisin tai alueellisin perustein helposti ja nopeasti.

Luonnosta työtä ja hyvinvointia kaikille

Oikeudenmukainen ympäristöpolitiikka lisää hyvinvointia ja työtä sekä vähentää eriarvoisuutta.

Maatalous on Suomelle korvaamattoman tärkeä. Maatalousyritykset tukevat huoltovarmuutta, työllisyyttä ja koko elintarvikeketjua. Viljelijöitä on tuettava rakentamaan ekologisesti kestävää kotimaista maataloutta ja ruoantuotantoa, joka on myös tuottajille taloudellisesti kannattavaa.

Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa on jatkettava. Suomessa syötävästä kalasta vain viidesosa on kotimaista alkuperää. Kalatalouden vaihtotase vuonna 2021 oli 276 miljoonaa alijäämäinen. Ukrainan sodan seurauksena reippaasti kohonneet kalan hinnat vaikeuttavat tehtävää, mutta kotimaisen kalan edistämisohjelman toteutusta on ehdottomasti jatkettava.

Kannanhoidollinen suurpetojen ja muu laillinen metsästys on hyväksyttävä, riistakeskusten myöntämien lupien mukaisesti.