Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat.
Tulevaa on aina vaikeaa ennustaa. Eikä se nytkään erityisen helppoa ole. Meillä on nyt käsittelyssä paras valistunut arvaus ensi vuoden talousarvioksi, eikä tämä ole mitenkään poikkeuksellinen tilanne vaan sama ongelma koskettaa myös muita hyvinvointialueita. Ensi vuoden talouteen vaikuttavat laskelmat ovat muuttuneet tiuhaan tahtiin koko vuoden, eikä se ole ainakaan helpottanut talousarvion valmistelua. Tämän tällä hetkellä olevan epävarmuuden kanssa on elettävä ja tehtävä nykyisen tiedon valossa mahdollisimman hyviä päätöksiä. Näiden päätöksien osuvuutta tarkastellaan, sitten aikanaan. On luotettava tulevaan. Tähän sopii lainata edesmennyttä tasavallan presidentti Mauno Koivistoa ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin”.
Rahoituksen riittävyydestä on valtion huolehdittava. Hyvinvointialueella ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa omiin tuloihinsa, eikä toiminnan käynnistyessä voida olettaa nopeasti löydettävän suuria säästöjä. Suurimmat taloudelliset ja toiminnalliset säästöt tulevat, kunhan toiminta kunnolla käynnistyy ja suuruuden ekonomia saadaan toimimaan. Tulevan kevään eduskuntavaalit ja sen myötä tulevat vallanpitäjät ovat merkittävässä asemassa hyvinvointialueiden tulevaisuuden kannalta. Riittävän rahoituksen turvaaminen on palveluiden kannalta erittäin tärkeää. On tehtävä valintoja, olemmeko tulevaisuudessakin hyvinvointivaltio.
Hyvinvointialuetta odottaa taloudellisesti haastavat ajat. Mahdollisia säästöjä on haettava ulkoistetuista palveluista. Näiden sopimusten läpikäynti ja uudelleenarviointi tulee aloittaa heti toiminnan alkaessa. Oman toiminnan suuruuden ekonomiaan tulee luottaa ja taloudellisesti haitallisista sopimuksista tulee joko neuvotella uusiksi tai ne tulee purkaa. Tämä ei tarkoita hyvin toimivan kolmannen sektorin toimintaa, joka on pääsääntöisesti taloudellisesti kestävällä tavalla toteutettu. Edelleen tarvitaan yrityksiä tuottamaan osan palveluista, mutta isännän rooli on oltava vahvasti hyvinvointialueella.
Kuten kaikki tiedämme, Pohjois-Savo on Suomen sairastavin maakunta. On monin tutkimuksin osoitettu, että huono-osaisuus on merkittävä riskitekijä monille sairauksille. Taloudellinen huoli luo syrjäytymisen uhan ja yleensä hidastaa hakeutua tarvittavan avun piiriin. Tällöin ongelmien kasvaessa ne monesti myös mutkistuvat. Ensi vuoden aikana on tehtävä mahdollisimman tarkka selvitys eri maksujen vaikutuksesta hyvinvointialueen talouteen. Samalla tulee selvittää, mitä terveyden edistämiseen liittyviä säästöjä tiettyjen maksujen poistolla olisi.
Hyvinvointialueen toiminnan tärkein tehtävä on tuottaa laadukkaat palvelut niitä tarvitseville. Ei ole merkityksetöntä mistä nämä palvelut ovat saatavilla. Vasemmistoryhmän mielestä kattavat alueelliset peruspalvelut on saatava tasa-arvoisesti koko alueelta. Tähän on taloudelliset resurssit olemassa ja näin resurssit tulee suunnata. Alueen tasa-arvoisesti kattavat palvelut ovat eduksi kaikille, kun peruspalvelut ovat saatavilla siellä missä asukkaatkin. Näin palveluiden kysyntä ei kohdistu vain muutamaan toimipisteeseen. On huomioitava asukkaat Joroisista Kiuruvedelle ja Keiteleeltä Rautavaaralle.
Hyvinvointialueen tärkein resurssi on ammattitaitoinen henkilökunta. Ilman riittävää ammattitaitoista henkilöstöä koko alueen toiminta rampautuu. Pahimmillaan muodostaa esteen palveluiden tuotannolle. Tästä on jo alueelta varoittavia esimerkkejä. Koko valtakunnassa on koko ajan paheneva pula sosiaali- terveys- ja pelastusalan ammattilaisista. Näistä ammattilaisista käydään tulevaisuudessa entistä kovempi kilpailu alueiden välillä, joten henkilöstöstä on aidosti huolehdittava ei pelkästään juhlapuheissa.
Henkilökunnan arkielämän ja työn yhteensovittaminen on merkittävä osa työntekijän hyvinvointia. Hyvinvoinnista huolehtiminen on parasta pito- ja vetovoimaa. Hyvinvointialueella ei tule ottaa laajaan käyttöön työvuorosuunnitteluun liittyviä jäykkiä järjestelmiä. Jokaiselle on annettava mahdollisimman laajat mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin ja muihin omaan työhön liittyviin asioihin. Toiminnan tulee olla työntekijä lähtöistä. Kuten juuri päättämässämme strategiassa sanotaan ”Vahvistamme henkilöstön osallisuutta oman työnsä suunnitteluun ja koko hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen.” Nämä kirjaukset eivät saa jäädä vain puheeksi.
Yksi merkittävimmistä kirjauksista henkilöstön kannalta tässä talousarvioesityksessä on ”Työnjaon uudistamisia tai muitakaan henkilöstöön liittyviä toimintatapojen tai rakenteiden uudistamisia ei vuonna 2023 toteuteta irtisanomalla, lomauttamalla tai osa-aikaistamalla taloudellisin ja tuotannollisin perustein”. Muutos tuo aina turvattomuutta ja huolta tulevasta. Tällä kirjauksella taataan työskentelyrauha ja luvataan työn säilyminen murrosvaiheen yli. Samalla viranhaltijoille jää aikaa valmistella rauhassa tulevia organisaatiotasonmuutoksia. Kirjaus ei estä millään tavalla toiminnan kehittämistä tai järkevöittämistä.
Palkkaharmonisaatio ja tähän liittyvä työnvaativuuden arviointi pitää saada vuonna 2023 ripeästi käyntiin. Tästä työnvaativuuden arvioinnin osalta aluehallitus antoi viime kokouksessaan hyvää mallia ja esimerkkiä, miten ripeästi työnvaativuuden uudelleen arvioinnin voi tehdä. Toivotaan tämän esimerkin tarttuvan koko organisaation, koska kaikille kaikista pienin palkkaisista suurempaa palkkaa nauttivien kuuluu saada työn vaativuutta vastaava palkka. Hyvän esimerkin saattelemana vuoden 2023 tavoitteeksi voisikin asettaa, että kaikkien tehtävien työnvaativuus on arvioitu ja palkkaus harmonisoitu vuoden loppuun mennessä.
Vasemmistoryhmä toivoo, että tähän talousarvioon liitetään kiinteäksi osaksi vuoden 2023 tarkka investointisuunnitelma, josta löytyvät kaikki investoinnit. Nyt investoinnit ovat talousarviossa ainoastaan summina ja isoimmat mainittuna. Tämän lisääminen helpottaa talouden seurantaa ja tiedon saatavuutta. Tällöin merkittävimmät taloudelliset menokohteet löytyvät kaikki samoista kansista.
Arvoisa puheenjohtaja, Vasemmistoryhmä esittää seuraavaa muutosta talousarvioon. Sivulta 16 poistetaan viimeinen kappale eli ” Tuottavuusohjelma ja hyvinvointialueen strategia täytyy olla sisällöltään ja tavoitteiltaan linjassa toistensa kanssa. Tästä syystä hyvinvointialueen käynnistyessä tuottavuusohjelman tavoitteet määrittelevät myös koko hyvinvointialueen tavoitteet lainsäädännön ohella.” Tällä kirjauksella alistamme kaiken toiminnan lähtökohdaksi tuottavuusohjelman. Tämän ohjelman sisältöön ei valtuusto ole päässyt vaikuttamaan. Valtuustolle järjestettiin info tuottavuusohjelmasta, muttei se osallistunut päätöksentekoon. Tuntuu erittäin kummalliselta, että valtuuston juuri päättämä strategia olisi alisteinen tuottavuusohjelmalle, jota ei ylin päättävä elin eli valtuusto ole edes päättänyt.
Lopuksi haluan itseni ja Vasemmiston valtuustoryhmän puolesta toivottaa kaikille hyvää joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta!
Juha Pitkänen
ryhmäpuheenjohtaja
Vasemmiston Pohjois-Savon aluevaltuustoryhmä
045 356 0106