Pohjois-Savon muuttotappiota ei ole kyetty pysäyttämään. Lisäksi taloudessa tapahtuneet suhdannevaihtelut ovat aina nousuvaiheessa imeneet Itä- ja Pohjois-Suomen työvoimaa etelään. Näin tapahtunee lähi vuosina nykyisenkin laman seurauksena. Toisaalta pidemmällä ajalla paluu- ja maahanmuutto sekä opiskelijoiden hakeutuminen työmarkkinoille voivat hieman helpottaa työvoimatilannetta.
Ellei nykyiselle kehitykselle kyetä löytämään vaihtoehtoja, tulevat työ, työpaikat, varallisuus ja hyvinvointipalvelujen saatavuus jakaantuman maassa entistä eriarvoisemmin. Itäisen ja pohjoisen Suomen aluerakenteiden tuleva kestävyys tarvitsee siksi kaikilta toimijoilta uudenlaisen tavoitenäköalan luomista.
Ennaltaehkäisyä ja palvelut ihmisten tarpeiden mukaan
Uuden näköalan luominen edellyttää Pohjois-Savon kunnilta palvelutuotannossaan entistä vahvempaa keskittymistä ennaltaehkäiseviin koulutus- ja terveydenhoitopalveluihin sekä virikkeellisiin vapaa-ajan- ja kulttuuripalveluihin. Lisäpanostusta tarvitaan myös maahanmuuttajien palveluihin ja paluumuuton vahvistamisessa.
Toisaalta on välttämätöntä eheyttää kuntien vanhentuneet monimutkaiset ja -portaiset hallintotavat ja luoda joustavampia ihmisten tarpeista lähteviä palvelumalleja.
Valtion lisättävä vastuutaan palveluista ja työhyvinvoinnista
Ikääntymisen ohella kunnat velkaantuvat ja taloudelliseen kasvuun ennakoidaan laman jälkeenkin hidasta kasvua. Ilmastomuutoksen torjuntaan ja sopeutumiseen liittyvät toimet tulevat jatkossa vaatimaan niin yrityksiltä, kunnilta kuin yksittäisiltä kansalaisiltakin taloudellisia panostuksia. Tällaiseen tilanteeseen sopeutuminen ei tule onnistumaan yksin kunnilta vaan se vaatii myös valtion suurempaa taloudellista panostusta ja vastuunottoa hyvinvointipalveluiden toimivuudesta ja tasavertaisesta saatavuudesta.
Lisäksi valtion tulee huolehtia seuraavista eläköitymistä hillitsevistä toimenpiteistä:
Työnantajien käytäntöjä, joilla eläkeikää lähestyviä työntekijöitä työnnetään pois työelämästä, on muutettava.
On huolehdittava, että kaikki, joita uhkaa työkyvyttömyys, saavat arvion ammatillisen kuntoutuksen tarpeesta ja heidät ohjataan tarvittavaan kuntoutukseen.
Työ- ja sosiaalilainsäädäntöä on kehitettävä tukemaan osatyökykyisten työllistymistä.
Työttömien terveystarkastukset on vakiinnutettava osaksi normaalia työvoimapolitiikkaa.
On selvitettävä, miten voidaan kehittää osa-aikaeläkejärjestelmää ja muita yksilöllisiä työaikajärjestelmiä.
Työsuojelun painopistealueeksi on otettava työn riskien arviointi, jossa huomioidaan kattavasti myös työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus.
Työsuojelupiirien on valvottava ja ohjattava työpaikkoja huolehtimaan työn riskien arvioinnista ja haittatekijöiden poistamisesta. Työsuojelupiirien resurssit tähän on turvattava.
Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksessa on perehdyttävä työympäristön ja ikääntymisen huomioimiseen aiempaa voimakkaammin työkykyä arvioitaessa.
Työnantajat on haastettava inhimillistämään työoloja
Myös Pohjois-Savossa työnantajien on lisättävä vastuutaan työssä jaksamisesta. Työelämää voidaan kehittää työpaikoilla:
Lisäämällä työntekijöiden vaikutusvaltaa omaan työhön.
Tekemällä työpaikoilla tarvittavat riskien arvioinnit.
Vähentämällä ikääntyneiden työn fyysistä kuormittavuutta.
Valmentamalla esimiehiä moninaisuuden johtamiseen.
Kehittämällä tyky-toimintaa vastaamaan todellisia tarpeita.
Lisäämällä joustavuutta ikääntyneiden työvuoroihin.
Kiinnittämällä koulutuksessa huomiota ikääntyneiden erityistarpeisiin.
Lisäämällä mahdollisuuksia työpaikkaruokailuun.
Lisäämällä savuttomuutta ja päihdeohjelmien vaikuttavuutta työpaikoilla.
Tukemalla työntekijöiden liikuntaharrastuksia.
Poistamalla työterveyspalvelujen puutteet erityisesti pätkä-, vuokra- ja matkatöistä.
Tuotantoa kehitettävä ympäristövetoisesti
Pohjois-Savon aluetuotannossa keskeisessä asemassa ovat puunjalostus- ja teknologiateollisuus. Niiden osuus alueen viennistä on sitäkin merkittävämpi. Kemiallinen puunjalostus elää globaaleissa sopeutumisvaikeuksissa ja teknologiateollisuuden ongelma on uusien tuotteiden ja tuotekokonaisuuksien luominen.
Pohjois-Savon Vasemmisto kannattaa julkisten panostusten suuntaamista puun biomateriaalien ja biopolttoaineiden kehittämiseen, tuotantoon ja logistiikkaan. Myös mekaanisen puunjalostuksen toimintaedellytyksistä on huolehdittava. Teknologiateollisuuden tuote- ja innovointituki tulee suunnata myös ensisijaisesti ilmastomuutoksen torjuntaa ja ympäristöä tukeviin hankkeisiin.
Pohjois-Savon alue-, ikä- ja tuotantorakenne on haavoittuvainen suhdannetaantumille. Viennin vahva asema mahdollistaa parhaiten sen, etteivät suhdannetaantumat aiheuta alueellamme peruuttamattomia ongelmia.
Vauhtia Pendolinoon
Pohjois-Savon Vasemmiston mielestä keskeinen aluerakennetta kehittävä liikennehanke on Helsingin ja Kuopion välisen junayhteyden nopeuttaminen 3 tuntiin ja sujuvien jatkoyhteyksien luominen muualle maakuntaan. Nopeat junayhteydet tulee jatkaa edelleen Iisalmeen, Kajaaniin ja Ouluun ja toteuttaa ns. kiertorata.
Varkauden uuden teollisuuden, Kuopion seudun yritysten vahvistumisen ja Pieksämäen alueelle ennakoitujen uusien työpaikkojen johdosta Pohjois-Savon liiton tulisi yhdessä Etelä-Savon maakuntaliiton kanssa selvittää taajamajuna- ja muun joukkoliikenteen lisäämismahdollisuudet välillä Iisalmi – Pieksämäki ja Varkaus – Pieksämäki.
Taajamajunan lisäksi nopeat junayhteydet edellyttävät joustavan syöttöliikenteen ylläpitämistä.
Tiestöstä huolehdittava
5 – tien kehittämistä on edelleen pidettävä valtakunnallisena kehittämishankkeena. Puunjalostus- ja teknologiateollisuuden riittävät toimintaedellytykset edellyttävät myös tiestön riittävää kuntoa itä- ja länsisuuntaan.
Kuopion lisääntyvä vastuu maakunnan kehityksestä vaatii myös toimivia joukkoliikenneyhteyksiä ja niiden toimivaa kytkemistä Kuopion sisäiseen joukkoliikenteeseen.
Kehittämistyötä jatkettava
Vasemmistoliitto kannattaa myös osaamiskeskusajattelun kehittämistä edelleen energia- ja ympäristöteknologian, elintarvike- sekä hyvinvointi- ja hoivapalvelujen osalta.
Lisäksi Vasemmistoliitto esittää Pohjois-Savon Liitolle
1. Maakunnallisen ympäristötyöryhmän perustamista. Työryhmän tehtävänä olisi arvioida laaja-alaisesti toimenpiteitä, joilla Pohjois-Savossa vastataan Suomen hallituksen asettamiin ilmastotavoitteisiin.
2. Aloitteen tekemistä pohjoissavolaisille yrittäjille, yrityksille ja alan etujärjestöille suositusten laatimiseksi hyvistä toimenpiteistä työssä jaksamiseksi.
3. Neuvottelukunnan perustamista Pohjois-Savon kuntien hallintorakenteiden eheyttämiseksi ja palvelutuotannon joustavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi.