Ihmisen hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi se, kuinka osalliseksi ja merkitykselliseksi hän tuntee itsensä. Syrjäytymiskehityksen näkökulmasta yhteiskuntaan kiinnittyminen, yhteisöön kuuluminen ja osallisuus ovat merkityksellisiä asioita. Lapsuudessa koetulla yksinäisyydellä on yhteyttä nuoruus -ja aikuisiän hyvinvoinnin ongelmiin.
Maassamme yhä useampi lapsi ja nuori kokee yksinäisyyttä. Esimerkiksi kasvatuksessa ja koulutuksessa lasten ja nuorten yksilöllinen kohtaaminen jää usein liian vähälle tehokkuuden ja tuloksellisuuden tavoittelun lisääntyessä. Moni kokee olevansa näkymätön ryhmässä. Tänä päivänä yhä useampi lapsi ja nuori ei saa riittäviä perusvalmiuksia, joita tarvitaan elinikäisessä oppimisessa ja työelämässä. Syynä tähän on esimerkiksi se, että heille ei ole pystytty osoittamaan riittävän aikaisessa vaiheessa ja riittävästi tukea oppimiseen. Oppimisen ongelmien myötä ilmenee usein myös sosiaalisia ongelmia. Syrjäytymiskehitys on yhteiskunnassamme todellinen ja vakava ongelma. Sosiaaliset ongelmat konkretisoituvat usein esimerkiksi koulun keskeyttämisinä. Joka kuudes nuori jättää maassamme opintonsa kesken eikä saavuta toisen asteen tutkintoa.
Kiireettömyys on tärkeä tavoiteltava asia kasvatus -ja opetustyössä. Lasten ja nuorten kiireetön yksilöllinen kohtaaminen ei kuitenkaan usein ole mahdollista. Opetus- ja kasvatushenkilöstömitoitukset eivät tätä aina mahdollista. Kasvatus -ja opetusryhmissä on yhä enemmän erilaista oppimisen tukea tarvitsevia oppilaita. On ehdottoman tärkeää, että henkilöstöä on riittävästi ja että oppilaiden yksilöllistä oppimista voidaan tukea. Jotta näihin asioihin saadaan parannusta, tarvitaan selkeämpää lainsäädäntöä tuen resurssoinnista ja oikeudesta opiskella erityisryhmässä.
Tutkimusten mukaan ryhmäkoolla on merkitystä oppimistuloksiin. Lisäksi ryhmäkoolla on todettu olevan yhteyttä myös siihen, millainen koulutuspolku ja tulotaso oppilaalla on myöhemmässä elämänvaiheessa. Ryhmäkokoasioihin on saatava parannusta. Syrjäytymisenehkäisytyössä on satsattava entistä enemmän lasten ja nuorten varhaiseen tukemiseen. Lapsiperheiden palvelujärjestelmää tulee kehittää ja parantaa. Lasten ja nuorten varhainen tuki on nähtävä yhteiskunnassamme ja päätöksenteossa huomattavasti merkityksellisempänä asiana kuin mitä se nähdään tänä päivänä. Varhaisina vuosina annettu tuki kantaa myöhempään elämään. Hyvä ja vankka perusta on tasapainoisen elinikäisen kasvamisen ja oppimisen kannalta ehdottoman tärkeää.
Marjaana Mikkonen
Sosionomi (AMK)
Kansanedustajaehdokas, Kuopio